Erilaisista internet-yhteyksistä käytetään usein termiä laajakaista. Tämän artikkelin luettuasi tiedät, mitä laajakaista tarkoittaa ja millaisia eri yhteysvaihtoehtoja termin alle voidaan niputtaa.
Mikä on laajakaista?
Laajakaista on yleisnimitys nopeille tietoliikenneyhteyksille. Termillä voidaan tarkoittaa monia erilaisia nettiliittymätekniikoita, joiden avulla tavallinen kuluttaja saa hankittua nettiyhteyden kotiin tai muuhun sijaintiin kiinteällä kuukausimaksulla.
Yhdysvalloissa maan telehallintovirasto on linjannut laajakaistayhteyden vähimmäislatausnopeudeksi 100 Mbit/s eli megabittiä sekunnissa.
Myös Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tilastoi säännöllisesti, kuinka isolle osalle suomalaisista kotitalouksista on saatavilla vähintään kyseisellä nopeudella varustettu kiinteä laajakaista.
Laajakaista voi kuitenkin olla myös niin sanottu liikkuva laajakaista eli langaton mobiililaajakaista. Termejä on käyty tarkemmin läpi alempana.
Laajakaistan määritelmä elää teknologian kehittyessä. Esimerkiksi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä silloinen Viestintävirasto (eli nykyinen Traficom) linjasi, että laajakaistana ei tulisi markkinoida alle 256 kbit/s -nopeudella varustettuja yhteyksiä.
Edelleen vuonna 2024 Tilastokeskuksen verkkosivuilla mainitaan 256 kbit/s -nopeus laajakaistan määritelmästä puhuttaessa.
Nykyään näin hitaiden nettiyhteyksien nimittäminen laajakaistoiksi saattaa nostattaa kuluttajien kulmakarvoja. Kuitenkin esimerkiksi 10-50 Mbit-nopeudella varustetuista nettiliittymistä puhutaan edelleen sujuvasti laajakaistoina. Laajakaistan määritelmä ei siis ole kiveenhakattu.
Historian havinaa:
Alla suora lainaus Sanastokeskuksen laajakaistasanastosta vuodelta 2012:
”Tällä hetkellä laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden alarajana pidetään 256 kilobittiä sekunnissa. Tekniikan kehittyessä nopeudet kasvavat ja laajakaistaiseksi nimitetään yhä nopeampia tietoliikenneyhteyksiä. Laajakaistayhteydestä maksetaan yleensä kiinteä kuukausimaksu.”
Mitä tarkoittaa kiinteä laajakaista?
Kiinteä laajakaista on nettiyhteys, jossa koti, toimisto tai muu tila on yhdistetty internetiin kaapelien avulla. Käytännössä kaapelit voivat olla joko perinteisiä kaapelitelevisio- tai puhelinkaapeleita, uusia valokuitukaapeleita tai yhdistelmiä edellä mainituista tekniikoista.
Vähintään 100 Mbit/s-nopeuden saavuttava kiinteä laajakaistayhteys toteutetaan yleensä valokuidun tai kaapelimodeemiyhteyden avulla.
Katso Elisan verkkosivuilta viitteellisiä esimerkkikuvia eri tilanteisiin. Valokuidun käyttöönottoon löytyy ohjeistusta esimerkiksi Telian verkkosivuilta.
Tarkka liittymätyyppi voi vaihdella asuntosi sijainnista riippuen. Operaattorien verkkosivuilta voit katsoa, millaisia vaihtoehtoja kiinteistä laajakaistayhteyksistä on saatavilla omaan kotiisi.
Asunnon sisällä kiinteä laajakaistanetti voidaan jakaa useille eri laitteille langattoman WLAN-lähiverkon eli WiFin avulla, kun sinulla on modeemi tai reititin.
Usein puhekielessä modeemilla viitataan monitoimilaitteeseen, josta löytyy niin modeemi, reititin kuin langaton tukiasema. Nykyään reititin ja modeemi siis löytyvät usein yhdestä ja samasta laitteesta.
Varmista aina kiinteää laajakaistayhteyttä ostaessasi, millä tekniikalla netti on asuntoosi saatavilla ja millaisen laitteen mahdollisesti tarvitset yhteyden jakamiseen useammille laitteille.
Yllä viitteellinen esimerkkikuva kahdesta modeemireitittimen nimellä myytävästä laitteesta. Erilaisia laitteita on tarjolla paljon, ja ne saattavat olla keskenään hyvin erilaisia niin kooltaan kuin ulkomuodoltaan.
Modeemi ja reititin – mitä eroa laitteilla on?
Laitteiden ero lyhyesti: modeemi muodostaa yhteyden internetiin välittämällä dataa operaattorillesi ja sieltä takaisin. Käytännössä data voi kulkea esimerkiksi kuparisen puhelinjohdon tai hieman modernimman kuitukaapelin kautta. Reititin puolestaan luo lähiverkon eli muodostaa yhteyden internetin ja langattomien laitteiden, kuten esimerkiksi tabletin, kannettavan tietokoneen tai television välille.
Modeemia siis tarvitaan nettiyhteyden luomiseen ja reititintä yhteyden jakamiseen langattomasti. Nykyään niin modeemin kuin reitittimen ominaisuudet on kuitenkin usein sisällytetty yhteen laitteeseen. Puhekielessä modeemilla viitataankin usein monitoimilaitteeseen, josta löytyy niin modeemin, reitittimen kuin langattoman tukiaseman ominaisuudet.
Kun tarkistat operaattorin verkkosivuilta laajakaistayhteyden saatavuuden omaan osoitteeseesi, operaattori yleensä kauppaa liittymän kylkiäisinä laajakaistan jakamiseen sopivaa laitetta. Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa, voitko saada vastaavan tai samat omainaisuudet sisältävän laitteen muualta halvemmalla.
Kiinteät laajakaistatekniikat lyhyesti
Käytännössä kiinteä laajakaistayhteys voidaan muodostaa esimerkiksi seuraavilla tekniikoilla:
- ADSL, jossa data kulkee kuparisia puhelinjohtoja pitkin. Hieman kehittyneempi tekniikka on nimeltään ADSL2+. ADSL muodostuu sanoista Asymmetric Digital Subscriber Line.
- Hieman nopeampi VDSL, jossa data kulkee kuparia pitkin kodista tien varressa olevaan jakamoon, josta valokuituyhteys alkaa.
- VDSL:stä on olemassa myös hieman nopeampi VDSL2-versio, joka voi tulla asuntoon niin puhelinpistorasian kuin joissain tapauksissa myös datapistokkeen kautta. VSDL muodostuu sanoista Very high speed Digital Subscriber Line.
- Kaapelitelevisioverkossa kiinteä laajakaistayhteys voidaan luoda myös kaapelimodeemitekniikalla.
- Valokuitutekniikalla viitataan optisen kaapelin kautta valon välityksellä tapahtuvaan tiedonsiirtoon, mikä mahdollistaa erittäin suuret nopeudet ja vakaan yhteyden. Tieto kulkee operaattorin runkoverkossa valokuidun välityksellä, mutta sijainnista riippuen valokuitu voidaan vetää myös kotiin asti. Valokuidun saatavuus kotiin vaihtelee alueittain.
Termillä Ethernet voidaan viitata lähiverkkotekniikkaan tai Ethernet-verkkokaapeleihin, jotka mahdollistavat nopeat laajakaistayhteydet. Esimerkiksi uusissa kohteissa valokuitu voi olla vedetty taloyhtiön alakertaan, josta se viedään huoneistoihin kaapeleita pitkin. Huoneistosta löytyy datapistokkeita, joihin voi upottaa RJ45– eli Ethernet-piuhan.
Käytännössä asukas voi tällöin vain liittää reitittimen Ethernet-kaapelilla verkkoon. Mahdollinen huoneistojakamo tai kotijakamo löytyy usein asunnon eteisestä pienestä muovi- tai peltikaapista.
Katso linkin takaa suuntaa antava vertailu kiinteiden laajakaistaliittymien hinnoista.
Kuinka moni suomalainen asuu kiinteän laajakaistan saatavuusalueella?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo, että vuonna 2023 noin 78 prosenttia suomalaisista kotitalouksista asui alueilla, jonne on saatavilla vähintään 100 Mbit/s -nopeudella varustettu kiinteä laajakaista. Valokuitutekniikan saatavuus oli samana ajankohtana 61 prosenttia.
Syrjäisemmille alueille kiinteä laajakaistayhteys ei välttämättä ole saatavilla, jolloin esimerkiksi mökille hankittava nettiyhteys järjestyy mobiililaajakaistan avulla.
Mitä tarkoittaa mobiililaajakaista eli liikkuva tai langaton laajakaista?
Mobiililaajakaista tarkoittaa 4G- tai 5G-matkapuhelinverkon kautta toimivaa langatonta nettiliittymää, joka toimii SIM-kortin avulla. Puhelimen lisäksi SIM-kortille löytyy paikka esimerkiksi tablettilaitteista, useimmista kannettavista tietokoneista sekä valvonta- ja riistakameroiden kaltaisista laitteista.
Jos tilaat mobiililaajakaistan kodin internet-liittymäksi, voit asettaa SIM-kortin 4G- tai 5G-reitittimeen ja jakaa yhteyden eteenpäin useampaan eri laitteeseen ja useamman henkilön saataville.
Matkakokoiseen mobiilireitittimeen eli mokkulaan asetetun SIM-kortin avulla mobiililaajakaista kulkee tarvittaessa mukana vaikka mökille.
Traficomin mukaan Suomen kotitalouksista yli 90 prosenttia asuu alueilla, jonne on saatavilla vähintään 100 Mbit/s -nopeudella varustettu mobiililaajakaista. Huomioi, että operaattorien markkinoimat liittymänopeudet ovat teoreettisia maksiminopeuksia.
Jos ostat 5G-mobiililaajakaistan, mutta yrität käyttää sitä sijainnissa, jossa 5G-verkkoa ei ole saatavilla, netti toimii silti 4G-verkossa.
Mikäli tarvitset nettiä kotona hyvin satunnaisesti, voit toki jakaa myös puhelimesi mobiililaajakaistan eli puhelimen netin muille laitteille. Netin jakaminen puhelimesta kuluttaa kuitenkin nopeasti akkua ja yhteys saattaa takkuilla tavanomaista enemmän.
Aiheeseen liittyen:
- Mobiililaajakaistat vertailussa – mikä on halvin?
- Mikä on hyvä netin nopeus eri käyttötarkoituksiin?
Langaton vai kiinteä laajakaista – kumpi on parempi?
Molemmissa liittymätyypeissä on hyvät ja huonot puolensa.
Mobiililaajakaista soveltuu erityisesti liikkuvaan käyttöön, mutta sitä voidaan käyttää mainiosti myös kodin internet-yhteytenä. Se tarjoaa joustavuutta ja mahdollisuuden käyttää internet-yhteyttä missä tahansa sijainnissa, jossa on matkapuhelinverkko saatavilla.
Joissakin tapauksissa langaton mobiililaajakaista voi olla ainoa vaihtoehto, jos kiinteää laajakaistayhteyttä ei ole tarjolla kyseiseen sijaintiin. Tämä voi olla tilanne, jos olet hankkimassa nettiä mökille tai muuhun syrjäisempään sijaintiin.
Mobiililaajakaista on myös erittäin nopea hankkia ja ottaa käyttöön – käytännössä SIM-kortin asettaminen laitteeseen riittää.
Jos sen sijaan käytät nettiä paljon ja tarvitset sitä vain kotona, kiinteä laajakaista voi olla parempi vaihtoehto.
Kiinteä yhteys takaa vakaamman ja luotettavamman nopeuden sekä luo paremmat olosuhteet onlinepelaamiseen sekä suoratoistopalveluiden katseluun parhaalla mahdollisella kuvanlaadulla. Esimerkiksi vaativalle pelaajalle valokuitutekniikalla toteutettu kiinteä laajakaista on yleensä paras vaihtoehto.
Mitä enemmän samanaikaisia netinkäyttäjiä taloudessa on, sitä enemmän vakautta ja nopeutta nettiyhteydeltä yleensä vaaditaan. Mobiilinetti saattaa välillä takuta esimerkiksi rakennusesteiden, luonnonolosuhteiden tai ruuhkautuneen verkon takia.
Kun netti tulee kotiin kaapelia pitkin, nopeusvaihtelut ovat pieniä. Toisaalta kiinteää nettiyhteyttä ei voi ottaa mukaan esimerkiksi mökille mobiililaajakaistan tavoin.
Niin sanotulle peruskäyttäjälle mobiililaajakaista riittää kuitenkin yleensä aivan hyvin myös kodin netiksi.
- Lue myös: 5G vai valokuitu – kumpi on parempi?
Mitä ihmettä tarkoittaa kiinteä langaton laajakaista tai kiinteä 5G-kotinetti?
Tämän artikkelin alkuosassa on käsitelty kiinteän laajakaistan sekä 4G- tai 5G-verkossa toimivan langattoman mobiililaajakaistan eroja. Operaattorien verkkosivuilla saatetaan kuitenkin markkinoida internet-liittymiä esimerkiksi termeillä kiinteä 5G-kotinetti tai kiinteä langaton laajakaista.
Kiinteästä 5G-laajakaistasta saatetaan puhua esimerkiksi tilanteessa, jossa pientaloalueella sijaitsevan talon ulkoseinään asennetaan 5G-vastaanotin, joka suunnataan kohti operaattorin tukiasemaa. Ulkona olevasta vastaanottimesta signaali kulkeutuu johtoa pitkin sisätiloissa sijaitsevaan reitittimeen ja sieltä talon muihin laitteisiin.
Käytännössä liittymä siis sisältää sekä sisäreitittimen että ulkoyksikön, jotka on yhdistetty toisiinsa. Tällaisen liittymän voi asentaa itse tai tilata tuotteen asennuspalvelun kera. Kaivuutöihin ei tarvitse ryhtyä.
Mikä on taloyhtiölaajakaista?
Taloyhtiölaajakaista tai talonetti tarkoittaa laajakaistapalvelua, joka tarjotaan useille asunnoille tai liikehuoneistoille samassa kiinteistössä tai taloyhtiössä. Jos asut kerrostalossa, käytössäsi saattaa olla taloyhtiölaajakaista.
Usein taloyhtiölaajakaista tarjotaan keskitetysti koko rakennukselle taloyhtiön teknisen tilan talojakamon kautta, josta yhteys jakautuu asuntoihin. Netti voidaan jakaa myös huoneistosta löytyvän kotijakamon kautta asunnon eri huoneiden nettipistorasioihin.
Taloyhtiön netti mahdollistaa nopean ja luotettavan internetyhteyden useille käyttäjille samassa kiinteistössä ja vähentää tarvetta jokaisen asunnon tai tilan erilliselle nettiliittymälle.
Oman taloyhtiösi mahdollisesta laajakaistasopimuksesta on usein kerrottu ilmoitustaululla. Voit kysyä asiaa myös isännöitsijältä tai vuokranantajaltasi.
Mikä on satelliittilaajakaista?
Satelliittilaajakaista tarkoittaa tietoliikennesatelliittien kautta muodostettua internet-yhteyttä. Data siirtyy avaruuden kautta satelliittien ja maanpäällisen infrastruktuurin välillä.
Käyttäjät asentavat vastaanottolaitteen, kuten satelliittilautasen, talon tai muun rakennuksen katolle.
Satelliittilautaset lähettävät ja vastaanottavat signaaleja satelliiteilta, mikä mahdollistaa internetin käytön myös syrjäisillä alueilla, joissa perinteiset kiinteät laajakaistapalvelut tai 4G- ja 5G-verkko eivät ole saatavilla.
Satelliittilaajakaistatekniikka mahdollistaa kohtuullisen nopean internet-yhteyden, mutta se voi kärsiä hieman viiveestä, joka aiheutuu signaalin matkustamisesta avaruuden läpi ja takaisin.
Nykyään 4G-verkko on kuitenkin Suomessa sen verran kattava, että satelliittilaajakaistojen hyödyntäminen on Suomessa aiempaa harvinaisempaa.
Mistä tiedän, mikä nettiyhteys minulla tällä hetkellä on käytössä?
Jos et syystä tai toisesta tiedä, millainen laajakaistayhteys (operaattori, nopeus tai käytetty laajakaistatekniikka) kotonasi on käytössä, kokeile jotakin seuraavista tavoista:
- Tarkista asiakirjat ja laskut, jotka saat operaattoriltasi. Löydät nämä yleensä operaattorin sähköiseen palveluun kirjautumalla. Moni ostaa niin puhelinliittymän kuin kiinteän laajakaistan samalta operaattorilta, jolloin kaikki palvelut saattavat löytyä yhdeltä ja samalta kuukausittaiselta laskulta. Laskussa on yleensä mainittu laajakaistan nopeus sekä tekniikka, jolla yhteys on toteutettu.
- Taloyhtiössä laajakaista saattaa sisältyä myös suoraan vuokraan tai vastikkeeseen. Usein löydät taloyhtiölaajakaistasta tietoa taloyhtiön ilmoitustaululta tai voit kysyä sitä suoraan isännöitsijältä.
- Nettiliittymäsi todellisen nopeuden voit tarkistaa netin nopeustestien avulla. Testi kannattaa suorittaa eri vuorokaudenaikoina ja useampaan kertaan.